Tuottavuusloikkaa ei tehdä resursseja leikkaamalla

Organisaatioiden tuottavuusloikka löytyy vuorovaikutuksesta, ei resurssien leikkauksista, sanoo Ulla Jones.

Kun tuottavuusongelmien ratkaisu ei löydykään tehokkuuden kiristämisestä, suunta kannattaa kääntää ihmisiin ja vuorovaikutukseen.

Suomi kamppailee työn tuottavuuden ongelmien kanssa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut. Ratkaisuksi tarjotaan usein tehostamista: enemmän tuloksia, pienemmillä resursseilla.

Tapa on helppo raportoida, ja se tuo lyhytaikaisia voittoja. Jokainen kuitenkin tietää, ettei ruuvia voi kiristää loputtomiin – jossain vaiheessa se katkeaa.

Kun resursseja vähennetään, alkuvaiheessa tulokset saattavat jopa parantua. Lopulta leikkaukset kohdistuvat kriittisiin asioihin, jotka ovat elintärkeitä organisaation pitkän aikavälin menestykselle.

Mikä pahinta, asiantuntijatyössä ruuvin kiristäminen lisää psykososiaalista kuormitusta, ja se on myrkkyä niin työntekijöiden hyvinvoinnille kuin yrityksen taloudelle.

Kun työntekijä uupuu ja päättää lähteä, se maksaa yritykselle roolista riippuen puolen vuoden tai jopa vuoden palkan, kuten osoitimme Lähtijät 2023: Mitä lähteminen maksaa -tutkimuksessa.

Tehostamisen uusi suunta: vuorovaikutusvajeen korjaaminen

Miten tuottavuutta voidaan tehostaa ilman, että työntekijöitä kuormitetaan lisää? Vastaus löytyy sieltä, miten työtä tehdään, ei vain siitä, mitä tehdään.

Suomalaiset insinöörijohtajat ovat mestareita hinkkaamaan portfoliota ja miettimään tuotteita. Mutta tehokkuusvaje ei synny suunnitelmien puutteesta – se syntyy vuorovaikutuksen vajavaisuudesta.

On aika oivaltaa, että asiantuntijaorganisaatioiden suurin tuottavuusongelma on itse asiassa vuorovaikutusvaje.

Keskeiset tiimiläistaidot tuottavuuden tukena

Miten vuorovaikutusvaje voidaan kääntää tehokkuudeksi? Panostamalla tiimiläistaitoihin.

Me Lähtijät-podcastissa olemme keränneet viimeiset kolme vuotta tietoa suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista ja havainneet, että työntekijän sitoutumista, aikaansaamista ja vastuunottoa tehostaa tiettyjen toimintatapojen yhdistelmä.

Kun asiantuntijoilla on nämä taidot, he navigoivat työssään tavalla, joka tuottaa tuloksia, vahvistaa työsuhteita ja tukee henkilökohtaista kasvua. Näitä taitoja ovat johtaminen ilman valta-asemaa, itsetuntemus, vuorovaikutustaidot ja organisaatiolukutaito.

Tiimiläistaidot eivät ole alaistaitojen parantelua – päinvastoin. Jos alaistaidoilla pyritään luomaan parempia käskyjen vastaanottajia, tiimiläistaidot kääntävät johtajuuden kaksisuuntaiseksi.

Kun asiantuntijat ottavat vastuuta omasta työstään sekä kommunikoivat suoraan ja rakentavasti, organisaation dynamiikasta katoavat toksiset työn hidasteet: väärinkäsitykset, välttely ja vähättely. Samalla esihenkilöiltä vapautuu aikaa keskittyä strategiseen suunnitteluun ja isoon kuvaan.

Onko teillä varaa olla panostamatta tiimiläistaitoihin, jos haluatte lisätä tuottavuutta?